Suomi ei nouse enää mitenkään ilman ulkomaisen Troikan puuttumista. 

Suomessa on yli 300 000 työtöntä. Vaikka kaikki menisivät töihin, Suomen julkinen talous ei olisi tasapainossa. Näin on laskenut professori Niku Määttänen ja taatusti käyttänyt mailman parhaita tekoälyjä apunaan.

Katselin tuossa Ylen talousvertailuja Ruotsin, Tanskan ja Suomen välillä, mutta sinne oli tietysti yleläiseen tapaan valittu vain sellaisia asioita, joiden mukaan Suomeen pitäisi ottaa valtavasti lisää ulkomaalaisia ja verotus kiristää aivan tappiin. Vaikka jo nyt noista työttömistä kolmannes on vieraskielisiä! 

Pauli Vahtera on perannut julkisen sektorin löysiä työaikoja, pitkiä lomia, sekä ylimääräisiä etuja. Otetaan tähän muutamia keskeisiä esimerkkejä. 

Julkisen sektorin menot Suomessa ovat 58 % bruttokansantuotteesta, mikä on EU-maiden korkein. 

Tilastokeskuksen viimeisin sektorikohtainen tilasto työssäkäyvistä vuonna 2023 osoittaa, että julkisella sektorilla on ollut 734.855 työntekijää, joista naisia 517.500 eli 70 %.

Yksikään julkisen sektorin työntekijä ei olisi saanut Ruotsista työpaikkaa (sairaanhoitajia lukuunottamatta), mutta julkinen sektori alkoi maksaa työntekijöilleen paluurahaa heti seuraavina vuosina. Raha ei perustu lakiin, vaan työehtosopimuksiin. Sen takia on paljon yksityissektorin työnantajia, jotka eivät lomarahaa maksa. 

Koska kunnan töissä pitää olla paremmat edut, ovat kuntarouvat keskenään sopineet, että toimistotyössä viikkotyöaika on lyhyempi, 36 t 45 min. Edun saava kertoi, että hän lähtee perjantaisin töistä klo 13.30 kun jättää ruokatunnin pitämättä. Kaiken jälkeen jotkut haluaisivat neljän päivän työviikon viiden päivän palkalla.

Lomarahan voi vaihtaa lomaksi siten, että lomapäiviä saa puolet kerääntyneistä lomapäivistä. Jos julkisella on ollut 15 vuotta, on lomapäivien määrä 38. Vaihtamalla lomaraha vapaaksi saa yhden kuukauden lisää jo muutoinkin liian suureen lomapäivien määrään.

Julkisella voi olla 3 kk kesä- ja talvilomalla ja sen päälle vielä ylimääräiset sairaslomapäivät. Jostain syystä julkisella sairaspäiviä on viikko enemmän kuin yksityissektorilla. Jokainen tietää sanomattakin, ettei julkisella työnteko ole vaarallisempaa kuin tehtailla ja rakennuksilla. Mutta julkisella on hyväksytty valesairaudet.

Julkisella sektorilla maksetaan lomarahaa 1,7 miljardia euroa sekä lomarahan sosiaalikuluja 23,7 % eli 0,5 miljardia euroa. (Siis lomapalkan päälle, suom. huom.)

Lomarahan poisto on solidaarisempi kuin säästöjen hankkiminen irtisanomisilla.

Ja lopuksi sairaspäivien ryhtiliike